Kommentti Tiia Eskelisen mielipidekirjoitukseen otsikolla: Syrjinnästä vapaa vyöhyke – hieno alku yhdenvertaisuuden puolesta.
Itse olen umpihetero mutta minulla on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöystäviä. Heidän suuntautumistaan en ole kokenut uhaksi omalle itselleni, saatika jotenkin uhaksi miehuudelleni.
Koska he ovat ensijassa ihmisiä eivätkä elimiä.
Vitsillä sanotaan että ei kerta homoa tee mutta Leppävirran Pride liputus näyttää joillekin olleen vaaran paikka. Että jos kunta jotenkin homostuu kun lippu vedetään salkoon.
Pride lipulla liputtaminen ei olisi vaikuttanut kunnan talouteen tai palveluihin mitenkään, kaikki olisi ollut ennallaan seuraavana päivänä.
Eli valtuustossa kyse olikin 16-18 äänin jostain muusta kuin kunnan hyvinvoinnista ja sen asukkaista huolehtimisesta.
Haluttiin rajoittaa niitä erilaisia.
Niitä on olemassa mutta haluttiin että niistä ei kerrottaisi. Niistä ei-heteroista.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöä on olemassa, se ei ole valinta vaan ominaisuus. Heitä on aina ollut olemassa, eikä se kieltämällä tai piilottelemalla mihinkään häviä.
Mutta kieltäminen ja piilotteleminen, kuten Tiia Eskelinen hyvin kirjoitti, aiheuttaa tarpeetonta ahdistusta ja pahimmillaan mielenterveysongelmia tälle vähemmistölle.
Äänin 16-18 kunnanvaltuusto päätti olla suvaitsematon vaikka se ei olisi ollut keneltäkään pois.
Liputus olisi antanut selkeän viestin, että Leppävirta suvaitsee kaikki ihmiset.
Taidanpa heittäytyä kunnallisvaaliehdokkaaksi 2025, että tällainen ahdasmielisyys ja ahdistus saataisiin kunnasta loppumaan.